Sodanaikaisia lentokoneradioita

MORANE SAULNIER HÄVITTÄJÄN R.I. 537 RADIOJÄRJESTELMÄ 

lohkot_ap.jpg (98034 bytes) Lähetin oli niin suurikokoinen, ettei sen sijoittaminen lentäjän etupuolelle ollut mahdollista. Sen vuoksi lähetinosa olikin sijoitettava koneen runko-osaan ja tehtävä  toiminnoiltaan kauko-ohjattavaksi. Kauko-ohjaimen kahva näkyy oikeassa reunassa ylhäällä. Kahvaa kääntelemällä lentäjä saattoi säädellä laitetta. Säätö vaikutti yhtäaikaa useampaan akseliin melko monimutkaisen vipujärjestelmän välityksellä.   Keskellä oleva sylinterimäinen laite on ns. pyörivä muuttaja, jolla synnytettiin lentokoneen 24 V DC käyttöjännitteestä laitteiston tarvitsemat anodi- ja hehkujännitteet. Muuttajan antoteho oli lähes yhden kilowatin luokkaa. Muuttajan oikealla puolella on kytkentäkonsoli, josta laitteisto käynnistettiin ja josta voitiin seurata tehon kulutusta ja johon kuulokkeet ja mikrofoni kytkettiin. Tarvittaessa lähetintä voitiin avaintaa sähkötysavaimella, joka näkyy muuttajan päällä.

Koneen piiska-antenni näkyy vasemmalla ylhäällä. Sen alapuolella on antenninvaihtorele, jolla antenni voitiin vaihtaa vastaanottimelle tai lähettimelle. Vasemmassa reunassa näkyy myös toinen piiska-antenni. Se osoitti lennolla maata kohti ja käännettiin laskutelineiden avaamisen yhteydessä koneen rungon suuntaiseksi.

Alhaalla näkyykin sitten vastaanotin ja siihen liitetty pientaajuusvahvistin-yksikkö

      

 Takaisin edelliselle sivulle

Antero Tanninen 2001